pieniä paloja YWAM Skienistä

Tässä muutama video siitä, mitä YWAM Skienissä tehdään ja miten Jumala vaikuttaa :)
Var så god!!


Latvia Project

DTS

Ttestimony

Outreach

juleferie.

Nolottaa, kun en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Se ei tarkoita, etteikö mitään kirjoitettavaa olisi ollut. En ole saanut ajatuksiani kasaan ja illalla kirjoittamista haittaa pilkkiminen.

Joka tapauksessa olen nyt jättänyt oman sellini, mukavan vankilan ja Skienin taakseni. Aika siellä oli sekä antoisaa että vaikeaa. Jumala aloitti prosessin, joka toivottavasti jatkuu ja johtaa Hänen entistä syvempään tuntemiseen ja muutokseen minussa. Skieniin jäi muutama ihminen, jota tulen kaipaamaan. Viimeisinä viikkoina alkoi syntyä sellaisia ihmissuhteita, joissa oli kaipaamaani syvyyttä ja luottamusta. Muutama DTS:n opiskelija adoptoi minut ;) Sain viettää heidän kanssaan kivoja iltoja ja käydä hyviä keskusteluja. Yksi SOE:n opiskelija jäi sydämeeni erityisellä tavalla ja muutama staffiin kuuluvakin. Aivan loppumetreillä sain tutustua edes vähän 42v. naiseen, jonka seurassa oli hyvä olla sekä huippuun 16v poikaan.

Syntymäpäivänäni sain kokea kivoja yllätyksiä ja basen julefestit osuivat samalle illalle. Norjalaista jouluruokaa, laulua, naurua, ohjelmaa, kakkuja etc. Skienin evlut.seurakuntaakin jään kaipaamaan. Siellä kävin joka sunnuntai jumiksessa. Tutustuin työntekijöihin ja tein vapaaehtoistyötä. Ovet sekä YWAM Skieniin että paikalliseen evlut. seurakuntaan ovat aina avoinna. Lähteissäni ja tälläkään hetkellä en tiedä palaanko sinne. Yksin Jumala tietää ja rukoilen, että kertoo sen minullekin vielä ;)

Tässä on paras näkemäni jouluevankeliumi. Näin sen ekan kerran basen joulujuhlissa. Enjoy :)

Perjantaiaamusta hyppäsin yhden jenkkipojan kanssa junaan. Hän meni Gardermoen lentokentällä ja minä jatkoin Stangeen (Hamarin lähelle), josta minut noudettiin autolla YWAM Grimerudiin, joka on Norjan pääbase ja jonne minun on tarkoitus mennä maaliskuussa aloittamaan omaa DTS:ääni. Paikka oli vanha maatila kivan oloisessa kylässä. Ihmiset, joita ehdin pikaisesti tavata, vaikuttivat mukavilta. Mutta jokin siellä ahdisti mua kovasti. Ehdin olla 3 tuntia Grimerudissä, nähdä paikat ja jutella yhden DTS-ohjaajan kanssa. Lähdin kohti Hamaria bemarin kyydissä sekavin ajatuksin. God, should I really come here?

Hamarissa juoksin ehtiäkseni junaan, joka olikin tunnin myöhässä. Paluumatka kului torkkuen ja norjalaisen noin 80v. psykologian tohtorin ja proffan kanssa keskustellen. Bussilla köröttelin Orkangeriin. Oli ihana tunne sydänalassa, kun raahasin isoa rinkkaani ja toista kassia pitkin Parkveieniä klo 23 jälkeen pakkasessa. Tähdet tuikkivat ja toivottivat minut tervetulleeksi takaisin. Kuin kotiin olisi palannut :)

Nyt pari päivää olen levännyt, tehnyt jouluostoksia siskon vanhimman tyttären kanssa, käynyt luistelemassa kahden siskontytön kanssa, lukenut, pelannut lautapelejä, katsonut kun piparkakkuja leivotaan, syönyt jouluruokaa seisovassa pöydässä ja käynyt "laulamassa joulun sisään" kirkossa.

Kuten joku ehkä tietää, en diggaan juurikaan joululauluista. No okei, joistakin - mutta harvoista. Norjassa suosikkini on tämä: