sankari.

En tunne oloani kovinkaan sankarilliseksi. Kaikkihan me halutaan olla sankareita edes joskus, edes jollain tavoin.

Moni käytännön asia, jotka vain pitää hoitaa ennen lähtöä, on tekemättä. Omaisuuden inventointi ja pakkaaminen laatikoihin on todella pahasti vaiheessa. En tiedä vieläkään, minne olen menossa lokakuun alussa. Vaihtoehtoja on, mutta mikään ei ole tuntunut täysin oikealta. Stressi, huoli ja pelkokin alkaa hiipiä mieleen ja sydämeen. Samalla tiedän, että Jumala pitää huolen minustakin.
Hän on luvannut.

Eilen hypähti yhdestä kirjasta silmilleni sitaatti, joka on rohkaiseva.
"Sankari voi olla vain se, joka pelkää."
Näin on todennut George B Shaw. Ehkä minustakin voi tulla vielä sankari :) Ainakin tunnen Yhden sellaisen. Hän kulkee kaiken aikaa vierelläni, välillä kantaa minua sylissään.