ystävät.

Hih, on ihanaa, kun on ihmisiä, joille kelpaat sellaisena kuin olet. He ovat ystäviä.

Viime viikon lopulla sain nähdä pitkäaikaista ja läheistä ystävääni, joka asuu sen verran etäällä, ettemme kovin usein näe. Hän oli muutaman päivän kotiseudulla ja ehdimme viettää aikaa pariinkin otteeseen. On hienoa, kun on sellainen ihminen, jonka kanssa voi olla vaikka tuntitolkulla yhdessä hiljaa tai puuhailla jotain. Aina ei tarvitse puhua. Taannoin kyseinen ystävä oli luonani, luki yhden kirjan sillä aikaa, kun minä torkuin sängylläni.

Eilen sain kunnian ja ilon käydä ensivisiitillä uudehkon ystäväni kodissa. Oli todella vapauttava ja lämmin ilmapiiri. Juttu luisti. Jotain jännää sielujen sympatiaa. Olen kiitollinen tästä huipusta ystävästä.

Tänään sama riemu jatkui. Rakas ystäväni, rinnallakulkija ja henkinen tuki tuli luokseni syömään katkarapukastiketta ja juustokakkua. Kuinka mukavaa on vaan olla ja turista. Turvallisessa seurassa aika menee siivillä ja nauttii toisen seurasta ehdoitta.

Kun tiedän, että olen pian lähdössä kauas pitkäksi aikaa, tulee haikea olo. Ikävä. Joku viisas on joskus sanonut, että ilman jäähyväisten haikeutta ei voi olla jälleennäkemisen riemua.

Kiitos Luoja kaikista rakkaista ihmisistä lähellä ja kaukana. Pidä heistä kiinni ja ole heidän lähellä joka hetki.