pieniä paloja YWAM Skienistä

Tässä muutama video siitä, mitä YWAM Skienissä tehdään ja miten Jumala vaikuttaa :)
Var så god!!


Latvia Project

DTS

Ttestimony

Outreach

juleferie.

Nolottaa, kun en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Se ei tarkoita, etteikö mitään kirjoitettavaa olisi ollut. En ole saanut ajatuksiani kasaan ja illalla kirjoittamista haittaa pilkkiminen.

Joka tapauksessa olen nyt jättänyt oman sellini, mukavan vankilan ja Skienin taakseni. Aika siellä oli sekä antoisaa että vaikeaa. Jumala aloitti prosessin, joka toivottavasti jatkuu ja johtaa Hänen entistä syvempään tuntemiseen ja muutokseen minussa. Skieniin jäi muutama ihminen, jota tulen kaipaamaan. Viimeisinä viikkoina alkoi syntyä sellaisia ihmissuhteita, joissa oli kaipaamaani syvyyttä ja luottamusta. Muutama DTS:n opiskelija adoptoi minut ;) Sain viettää heidän kanssaan kivoja iltoja ja käydä hyviä keskusteluja. Yksi SOE:n opiskelija jäi sydämeeni erityisellä tavalla ja muutama staffiin kuuluvakin. Aivan loppumetreillä sain tutustua edes vähän 42v. naiseen, jonka seurassa oli hyvä olla sekä huippuun 16v poikaan.

Syntymäpäivänäni sain kokea kivoja yllätyksiä ja basen julefestit osuivat samalle illalle. Norjalaista jouluruokaa, laulua, naurua, ohjelmaa, kakkuja etc. Skienin evlut.seurakuntaakin jään kaipaamaan. Siellä kävin joka sunnuntai jumiksessa. Tutustuin työntekijöihin ja tein vapaaehtoistyötä. Ovet sekä YWAM Skieniin että paikalliseen evlut. seurakuntaan ovat aina avoinna. Lähteissäni ja tälläkään hetkellä en tiedä palaanko sinne. Yksin Jumala tietää ja rukoilen, että kertoo sen minullekin vielä ;)

Tässä on paras näkemäni jouluevankeliumi. Näin sen ekan kerran basen joulujuhlissa. Enjoy :)

Perjantaiaamusta hyppäsin yhden jenkkipojan kanssa junaan. Hän meni Gardermoen lentokentällä ja minä jatkoin Stangeen (Hamarin lähelle), josta minut noudettiin autolla YWAM Grimerudiin, joka on Norjan pääbase ja jonne minun on tarkoitus mennä maaliskuussa aloittamaan omaa DTS:ääni. Paikka oli vanha maatila kivan oloisessa kylässä. Ihmiset, joita ehdin pikaisesti tavata, vaikuttivat mukavilta. Mutta jokin siellä ahdisti mua kovasti. Ehdin olla 3 tuntia Grimerudissä, nähdä paikat ja jutella yhden DTS-ohjaajan kanssa. Lähdin kohti Hamaria bemarin kyydissä sekavin ajatuksin. God, should I really come here?

Hamarissa juoksin ehtiäkseni junaan, joka olikin tunnin myöhässä. Paluumatka kului torkkuen ja norjalaisen noin 80v. psykologian tohtorin ja proffan kanssa keskustellen. Bussilla köröttelin Orkangeriin. Oli ihana tunne sydänalassa, kun raahasin isoa rinkkaani ja toista kassia pitkin Parkveieniä klo 23 jälkeen pakkasessa. Tähdet tuikkivat ja toivottivat minut tervetulleeksi takaisin. Kuin kotiin olisi palannut :)

Nyt pari päivää olen levännyt, tehnyt jouluostoksia siskon vanhimman tyttären kanssa, käynyt luistelemassa kahden siskontytön kanssa, lukenut, pelannut lautapelejä, katsonut kun piparkakkuja leivotaan, syönyt jouluruokaa seisovassa pöydässä ja käynyt "laulamassa joulun sisään" kirkossa.

Kuten joku ehkä tietää, en diggaan juurikaan joululauluista. No okei, joistakin - mutta harvoista. Norjassa suosikkini on tämä:

Arrow up! Arrow up! Ar-row, ar-row, ar-row up!!

Mitä enemmän oon ollut puhumatta (tai puhunut verrattain vähän, kun suomea ei täällä paljon puhella), sitä enemmän Jumala on puhunut. Kohdallani se tarkoittaa usein vaikeita tilanteita (out of my comfort zone) ja kipeitä tunteita (yksinäisyyttä, häpeää, erillisyyden tunnetta etc.). Kuitenkin - ja kaikesta huolimatta - Jumala on kaiken yläpuolella. Hän on lähellä. Hän toimii ihmeellisillä tavoilla ja sellaisilla, mitä vähiten odotan. Yleensä sellaisilla tavoilla, joita en osaa edes kuvitella.

Pieni esimerkki: oon rukoillut lähes koko täällä oloni ajan, että saisin yhden ystävän. Muutamat opiskelijat ovat olleet erityisen kilttejä ja huomaavaisia mua kohtaan, mutta sellaista yhteyttä en ole löytänyt, jota oon kaivannut. Tämän asian kanssa oon kipuillut. Samalla oon rämpinyt englanninkielen suossa, joka tuntuu upottavan mut. On vaikea ilmaista itseään niinkuin haluaisi, kun sanat ovat hukassa ja aliaksen pelaaminenkaan ei aina auta.

Eilen eräs pieni takaisku aiheutti sen, että "maljastani tuli ylitsevuotavainen". Tuntui, että kaikki romahti, eikä täällä ollut ketään kenelle puhua tai etten edes osaisi selittää tilannettani. Lopulta otin yhteyttä "pomooni", joka on herttainen saksatar. Hän oli välittömästi käytettävissä, vaikkei asu basessa ja vietti vapaapäiväänsä. Hän raahasi minut kahville erääseen tunnelmalliseen kuppilaan. Siellä sain vuodattaa kaikki tuntoni ja sydämeni taakat sekä räkiä tusina nessua ja ryystää kaakaota. Miten jakaminen helpottikaan. Sain käydä rakentavaa keskustelua ja tuoretta näkökulmaa, rohkaisua, rukousta ja lämpöä. Illalla tajusin, että Jumala vastasi rukoukseeni myöntävästi. Reitti vastaukseen ei ollut sellainen, jota olin ajatellut, mutta todennäköisesti opin enemmän kuin siitä tavasta vastata, jota itse ajattelin.

Kun uskomme Jeesukseen, meissä asuu Jumalan Henki. Tuo Henki asuu maallisessa tomumajassamme. Majassa, joka on monin osin viallinen ja todellakin vain väliaikainen koti Hengelle. Meissä asuva Henki voi erittäin hyvin, koska se on yhteydessä Jumalaan ja se on osa Hänen Henkeään. Mutta mielemme, sydämemme ja sielumme eli ajatuksemme, tunteemme ja tahdomme taistelevat kaikenlaisten ristiriitojen, mielitekojen, kiusausten, valheiden ja monenlaisen synnin kanssa. Niin monesti annan ajatusteni, tunteideni ja tahtoni ohjata valintojani, vaikka Hengen tulisi ohjata niitä. Jumalan Henki, joka asuu meissä, on nimittäin Totuuden Henki.

Arrow up tarkoittaa suoran yhteyden pitämistä ylöspäin, jatkuvaa keskustelua Isän kanssa. Arjen kaikissa tilanteissa voin valita, annanko "lihani" puhua vai pyydänkö neuvoa (ja mitä kulloinkin tarvitsen) Isältä. Jos valitsen jälkimmäisen, silloin Henki minussa on voitolla ja Isä saa luvan toimia. Hän on nimittäin Herrasmies. Hän ei tee asioita elämässämme väkisin ja pakolla vaan Hän antaa meidän valita. Hän haluaa, että annamme Hänelle tilaa. Aivan arjen pienissä asioissa. Kun suojatietä ylittää vanha mummo etanavauhtia ja minulla on kiire autollani tapaamiseen (koska en lähde koskaan ajoissa liikkeelle) - annanko "lihalleni" vallan ja kiroa päristän mummon alimpaan helvettiin vai pyydänkö Isältä kärsivällisyyttä odottaa.

stewardship and economy = taloudenhoitajan virka ja rahatalous.

Tästä aiheesta sain olla kuulemassa tiistaina puhuttelevaa settiä. Seminaarin piti Ernst & Youngilla työskentelevä, koko työuransa rahamaailmassa tehnyt, tunnustava kristitty herrasmies. Kuulijakuntana oli iso joukko 20-24v. ja pienempi joukko 25-45v. tunnustavia kristittyjä. Äärimmäisen mielenkiintoista kuulla, nähdä ja oppia tästä aiheesta, joka koskettaa jokaista joka päivä.

Seminaarin lähtöajatus oli Luuk.16:10-12 
Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa. Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista? Ja jos te ette luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa sen, mikä on teidän omaanne? 

Kaikki, mitä meillä on, on lainassa. Kun synnymme maailmaan, me emme tuo mitään mukanamme. Lähteissämme tästä maailmasta, emme voi ottaa mitään mukaamme. Jos uskoo, että Jumala on kaiken Luoja ja maailman Valtias - silloin kaikki, mitä meillä on, on lainassa Jumalalta. Hän haluaa, että pidämme hyvää huolta kaikenlaisesta omaisuudesta, mm. luonnosta, toista ihmisistä ja myös rahasta.

Vastuullisuus rahakäytössä ei kuulosta ollenkaan muodikkaalta tai coolilta. Mutta sitä Jumala haluaa ja odottaa meiltä. Raamattu kehoittaa meitä olemaan velkaantumatta kenellekään. Nyt maailmassa se tuntuu olevan vaikeaa, vaikka haluaisitkin toimia niin. Harvalla on varaa hankkia vaikkapa auto tai oma koti ilman lainaa.

Vanha juutalainen opetus,jota vanhemmat antoivat lapsilleen omaisuuden hoitamisesta meni jotenkin näin... Tuloista 1/10 menee kymmenyksiin (kehoitus nousee Raamatusta), 1/10 lahjoituksiin tarvitseville, 1/10 sijoituksiin, 2/10 säästöön ja 5/10 omaan elämiseen. Todellakin jäin miettimään kymmenyksiä ja lahjoituksia. Antaessaan saa ja tulee siunatuksi.


Monesti Jumalaan luottavat ihmiset ajattelevat, että Jumala pitää kyllä huolen omistaan. Niinhän Hän pitääkin. Mutta Jumala edellyttää meiltä silti järjen ja viisauden käyttämistä (jotka Hän on meille lahjoittanut) myös raha-asioissa. Monesti toimimme ensin, sitten luotamme että Jumala auttaa ja sen jälkeen vasta rukoilemme. Järjestys, jossa Jumala haluaisi meidän toimivan on seuraava: rukous (kysy Isältä asiasta ja kuuntele mitä Hän sanoo), luottamus ja toiminta.

Seminaarissa teimme myös dilemma-työskentelyä eli saimme tapauksen ja ratkoimme sitä. Tuli hyvin erilaisia vastauksiaja näkökulmia. Näihin tilanteisiin ei ole olemassakaan vain yhtä oikeaa vastausta.
Esimerkki: Sinulla on tililläsi 200 euroa. Seuraava palkka tulee vasta kolmen viikon päästä. Laskuja on vielä maksamatta ja ruokaakin pitää hankkia. Haluat ostaa uudet talvikengät, joita olet himoinnut jo monta kuukautta. Ne maksavat 200 euroa. Yllättäen saat lahjoituksena 200 euroa erään ystäväsi kautta. Mitä teet?

Voit vieläkin löytää rauhan, (lisää tähän oma nimesi).

Job 11:13-19a

Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen, Job, ojenna kätesi Jumalaa kohti! Jos käsiäsi tahraa synti, heitä se pois, älä anna pahan asua majassasi. Silloin voit puhtain mielin kohottaa katseesi. Olet vaskesta valettu, peloton ja luja. Sinä unohdat nämä kärsimykset, muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois. Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä, sen pimeyskin on kuin sarastava aamu. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta, sinä saat olla rauhassa, mikään ei sinua uhkaa. (RK 1992)

Yet if you devote your heart to him and stretch out your hands to him, if you put away the sin that is in your hand and allow no evil to dwell in your tent, then, free of fault, you will lift up your face; you will stand firm and without fear. You will surely forget your trouble, recalling it only as waters gone by. Life will be brighter than noonday, and darkness will become like morning. You will be secure, because there is hope; you will look about you and take your rest in safety. You will lie down, with no one to make you afraid. (NIV)

Ostin vuosi sitten punaisen Raamatun. Siinä on samalla sivulla sekä suomeksi että englanniksi sama teksti. On ollut hyvin valaisevaa lukea niitä rinnakkain. Aloin kuunnella Raamattua läpi kronologisessa järjestyksessä. Ei, minulla ei ole ääniraamattua vaan paperiversio. Jos haluat lukea Raamatun kirjoitukset aikajärjestyksessä läpi, googlettamalla löytyy tähän ohjeita. Se alkaa 1.Mooseksen kirjasta ja seuraavaksi tulee rakas ystäväni Job. Hänen sekä hänen kolmen ystävänsä kanssa olen nyt kulkenut. Ylläoleva Jobin kirjan kohta pysäytti tänään todella. Englanninkielinen teksti aukaisi Sanan minulle paremmin tällä kertaa.

2.Tim.3:16-17

Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus, on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä. (RK1992)

All Scripture is God-breathed and is useful for teaching, rebuking, correcting and training in righteousness, so that the servant of God may be thoroughly equipped for every good work. (NIV)

Tästä jakeesta lähdettiin liikkeelle tiistaina Mary J:n opetuksessa. Se opeteltiin ulkoa ja muisteltiin sitä monta kertaa päivässä. Paljon perustavaa laatua olevaa settiä tuli neljän päivän aikana, jotka sain olla hänen hyvässä, innostavassa ja raamatunmukaisessa opetuksessaan. Eri Raamatun käännöksiä omalla kielelläsi ja eri kielisiä käännöksiä kannattaa katsella ja vertailla. Niistä saattaa saada uutta näkökulmaa ja syvyyttä. 

Meillä on Isä, joka HALUAA puhua meille. Niiii-in, juuri sinullekin. Ei vain minulle, seurakuntasi pastorille ja naapurin Martalle, joka laulaa kirkkokuorossa - vaan SINULLE :) Hän on antanut Sanansa ja PUHUU siellä. Luotettavammin kuin missään muualla, esim. tunteissasi tai mielessäsi. Hän on Totuuden Isä. Poika on (tie,) Totuus (ja elämä). Pyhä Henki on Totuuden Henki. Tämän perusteella Jumalan Sanan on oltava...TOTTA. Se on Totuus.

Meillä on lukutaito. Sitä ei muuten tule koskaan olemaan yli 50% maailman ihmisistä. Ja suurimmalla osalla meistä onnekkaista on myös aivan omat kopiot Raamatusta kotona. On siis helppoa kuin heinänteko kuulla Isän ääni. Minulle se ainakaan ole helppoa. Luen Jumalasta ja puhun Hänestä - mutta aika harvoin kuulen, mitä Hänellä on sanottavana. Oli mahtia saada opetusta erilaisista keinoista KUUNNELLA Raamattua, ei lukea sitä.

Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus...ei kai nyt sentään Vanhan testamentin tekstitkin? Niin noh niin...Raamatun aikaan, Paavalin kirjoitellessa kirjettä Timoteukselle kirjoitukset tarkoittivat juurikin niitä kirjoituksia, jotka me tunnemme Vanhana testamenttina :) Siispä: jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus. Kuulemista siis piisaa ;)

Jumala todella HALUAA puhua sinulle ja Hän PUHUU. Raamatussa sanotaan 2000 kertaa "Jumala sanoi". Hänkö ei siis puhu sinulle? Ala viettää aikaa Isän kanssa joka päivä ja opit kuuntelemaan. Hänen kanssaan on hyvä olla. Hänen tahtonsa meitä kohtaan on paras mahdollinen. Se ei aina ehkä miellytä, mutta se on siitä huolimatta paras. Isä tahtoo, että seuraamme Hänen hyvää suunnitelmaan. 

Miksikö? Koska Hän on rakkaus.

Kiitän Luojaani tästä päivästä!!

Voin kertoa sinulle, että kaikki päivät täällä uudessa ympäristössä, uusien kasvoja (tosin ystävällisten sellaisten) parissa ja vieraalla kielellä, eivät ole olleet helppoja. Paremmin minut tuntevat tietävät, että olen toisinaan syrjäänvetäytyvä, arka ja synkkyyteen taipuvainen. Hyviä hetkiäkin on ollut monia - mutta suopeutuminen on välillä ottanut koville.

Tänään herätessäni en osannut aavistaakaan, millaisen lahja Jumala oli valmistanut minulle täksi päiväksi :) Menin normaalisti toimistolle klo 8.30. ja rukoushuoneeseen, jossa liki joka aamu on enemmän tai vähemmän jengiä rukoilemassa yhdessä. Mutta tänään olikin staff meeting eli koko henkilökunta (DTS, SOE, base ja leaderit, yhteensä noin 40 hlöä) kokoontui yhteen. Tämä tapahtuu joka toinen tiistai. Erittäin mukava tilanne, mm.aluksi kaikki eri kansallisuudet rukoilivat omalla kielellään. Sain edustaa koko Suomea :) Staff meeting on tärkeä yhteenkuuluvuuden ja yhteyden takia. Lisäksi se on merkittävä kanava isojen ja pientenkin asioiden jakamiselle.

Tämän jälkeen ajattelin, että nyt menen pesemään lakanoita - mutta ei - vuorossa olikin base staff meeting eli pienemmän porukan kokoontuminen, meidän jotka teemme töitä basessa. Tällä kertaa herkuteltiin puuseppä-Martinin tekemällä suklaakakulla ja rohkaisimme toisiamme. Käytännössä teimme laput jokaisen nimellä ja ne kiersivät ringissä. Jokainen sai kirjoittaa toisen lappuun jotain rohkaisevaa. Melkein sama ajatus kuin Koivikossa totuuden tuolissa / positiivisuuslapussa. So nice :)

No nyt lähden sitten kohti basea ja...vaan eipä mitään, "pomoni" sanoi, että haluatko osallistua tänään DTS:n luennoille. Tänne tulee opettajia eri puolilta maailmaa muutamaksi päiväksi tai viikoksi opettamaan eri aiheista. (Muunmuassa heidän huoneitaan siivoan ja laitan kaiken kuntoon seuraavaa opettajaa varten.) Tällä viikolla on teemana Sana ja opettajana noin 55-60v. nainen Jenkkilästä. Noh, tottahan minä haluan opetusta kuulla :) Ennen luennon alkua pääsin näkemään vähän mitä rutiineja DTS:lla on.

Joka aamu on eri opiskelijan vuoro olla muiden rohkaistavana. Tosi makee juttu!! Muut kertovat asioita, joista pitävät sinussa ja missä olet hyvä. Tällaista meistä jokainen kaipaa ja myös tarvitsee. Liian harvoin kuitenkaan sitä toisillemme suomme. Tämän jälkeen opiskelijat antoivat lyhyitä todistuksia siitä, mitä edellisellä viikolla (olivat pois basesta tiimiviikolla eli käytännön harjoittelussa) Jumala oli tehnyt. Tämäkin juttu on tosi rohkaiseva koko ryhmälle. Kuulla miten Jumala tekee työtään meissä ja ympäristössä sekä käyttää meitä.

Mutta sitten opetukseen :) Kun Mary Jean Powers aloitti aamupäivän settinsä, meinasin alkaa itkeä. Ilosta :) Aivan loistava huumorintaju, todella innostava ja maanläheinen tapa opettaa sekä kommunikoida ihmisten kanssa. Kaikesta hänen tavassaan opettaa ja opetuksen sisällöstä loisti se, että kunnia kuuluu Jumalalle. Lähdimme liikkeelle perusasioista, jotka nekin tuntuivat aivan ihmeellisiltä minulle. Imin opetusta itseeni kuin pesusieni vettä. Mary Jean opettaa vielä 3 päivää ja saan osallistua noille luennoille. Iloitsen siitä todella paljon. Tänään tajusin, että olen kuin kuihtunut kasvi. Nyt kun sain vettä ja valoa, virkistyin ja jaksan nostaa pääni ylös - kiinnittää katseeni Elämän antajaan. Kiitos Jeesus!!