Kiitän Luojaani tästä päivästä!!

Voin kertoa sinulle, että kaikki päivät täällä uudessa ympäristössä, uusien kasvoja (tosin ystävällisten sellaisten) parissa ja vieraalla kielellä, eivät ole olleet helppoja. Paremmin minut tuntevat tietävät, että olen toisinaan syrjäänvetäytyvä, arka ja synkkyyteen taipuvainen. Hyviä hetkiäkin on ollut monia - mutta suopeutuminen on välillä ottanut koville.

Tänään herätessäni en osannut aavistaakaan, millaisen lahja Jumala oli valmistanut minulle täksi päiväksi :) Menin normaalisti toimistolle klo 8.30. ja rukoushuoneeseen, jossa liki joka aamu on enemmän tai vähemmän jengiä rukoilemassa yhdessä. Mutta tänään olikin staff meeting eli koko henkilökunta (DTS, SOE, base ja leaderit, yhteensä noin 40 hlöä) kokoontui yhteen. Tämä tapahtuu joka toinen tiistai. Erittäin mukava tilanne, mm.aluksi kaikki eri kansallisuudet rukoilivat omalla kielellään. Sain edustaa koko Suomea :) Staff meeting on tärkeä yhteenkuuluvuuden ja yhteyden takia. Lisäksi se on merkittävä kanava isojen ja pientenkin asioiden jakamiselle.

Tämän jälkeen ajattelin, että nyt menen pesemään lakanoita - mutta ei - vuorossa olikin base staff meeting eli pienemmän porukan kokoontuminen, meidän jotka teemme töitä basessa. Tällä kertaa herkuteltiin puuseppä-Martinin tekemällä suklaakakulla ja rohkaisimme toisiamme. Käytännössä teimme laput jokaisen nimellä ja ne kiersivät ringissä. Jokainen sai kirjoittaa toisen lappuun jotain rohkaisevaa. Melkein sama ajatus kuin Koivikossa totuuden tuolissa / positiivisuuslapussa. So nice :)

No nyt lähden sitten kohti basea ja...vaan eipä mitään, "pomoni" sanoi, että haluatko osallistua tänään DTS:n luennoille. Tänne tulee opettajia eri puolilta maailmaa muutamaksi päiväksi tai viikoksi opettamaan eri aiheista. (Muunmuassa heidän huoneitaan siivoan ja laitan kaiken kuntoon seuraavaa opettajaa varten.) Tällä viikolla on teemana Sana ja opettajana noin 55-60v. nainen Jenkkilästä. Noh, tottahan minä haluan opetusta kuulla :) Ennen luennon alkua pääsin näkemään vähän mitä rutiineja DTS:lla on.

Joka aamu on eri opiskelijan vuoro olla muiden rohkaistavana. Tosi makee juttu!! Muut kertovat asioita, joista pitävät sinussa ja missä olet hyvä. Tällaista meistä jokainen kaipaa ja myös tarvitsee. Liian harvoin kuitenkaan sitä toisillemme suomme. Tämän jälkeen opiskelijat antoivat lyhyitä todistuksia siitä, mitä edellisellä viikolla (olivat pois basesta tiimiviikolla eli käytännön harjoittelussa) Jumala oli tehnyt. Tämäkin juttu on tosi rohkaiseva koko ryhmälle. Kuulla miten Jumala tekee työtään meissä ja ympäristössä sekä käyttää meitä.

Mutta sitten opetukseen :) Kun Mary Jean Powers aloitti aamupäivän settinsä, meinasin alkaa itkeä. Ilosta :) Aivan loistava huumorintaju, todella innostava ja maanläheinen tapa opettaa sekä kommunikoida ihmisten kanssa. Kaikesta hänen tavassaan opettaa ja opetuksen sisällöstä loisti se, että kunnia kuuluu Jumalalle. Lähdimme liikkeelle perusasioista, jotka nekin tuntuivat aivan ihmeellisiltä minulle. Imin opetusta itseeni kuin pesusieni vettä. Mary Jean opettaa vielä 3 päivää ja saan osallistua noille luennoille. Iloitsen siitä todella paljon. Tänään tajusin, että olen kuin kuihtunut kasvi. Nyt kun sain vettä ja valoa, virkistyin ja jaksan nostaa pääni ylös - kiinnittää katseeni Elämän antajaan. Kiitos Jeesus!!