riippuvuus.

Aina aika ajoin mietin, mistä kaikista asioista olen riippuvainen. On monta sellaista asiaa, jotka eivät ole minulle hyväksi, mutta joissa olen kiinni - ja jotka tuntuvat seuraavan minua vuodesta toiseen. Jokaisella meistä on omat riippuvuutemme. Toiset niistä ovat yleisesti paheksuttuja - toisia taas ei pidetä edes riippuvuuksina. Joskus riippuvuus kun pukeutuu hyvää ja kauniiseen asuun huijaten ihmisiä.

Omalla kohdallani olen pohtinut sitä, miten riippuvainen olenkaan muista ihmisistä. Missä kulkee normaalin ihmisistä välittämisen / yhteyden hakemisen ja läheisriippuvuuden raja. Tämän kysymyksen äärellä nousee väkisinkin esiin myös kysymys suhteestani Jumalaan. Kuinka riippuvainen olen Hänestä.

Elämän pimeämpinä ja vaikeampina aikoina olen saanut huomata, että Jumala on ainoa, josta kannattaa olla riippuvainen Hän on ainoa, joka kestää. Hän ei jätä, eikä hylkää, vaikka kaikki muu ympärillä murenee. Vain Hän voi kantaa kaikki kipumme, tuskamme ja tyhjyytemme. Jeesuksen varaan kannattaa rakentaa elämänsä. Meiltä voidaan viedä ja niin monesti viedäänkin pois asioita, joiden varaan olemme ripustautuneet: läheiset ihmiset, terveys, omaisuus, maine, kunnia yms. Kun kaikki muu katoaa tai otetaan pois, Jumala jää. Jeesus pysyy.

Ainoa tarpeellinen riippuvuus ihmisellä on jatkuva yhteys Jumalaan ja Jeesukseen. Näin olen päätellyt.